28.1.14

Postaus 16: Huminaa

Nyt on melko häilyvä olo. Änkytys on ollut tänään varsin kahtiajakautunutta, riippuen miten paljon olen kiinnittänyt huomiota asiaan.

Tällä hetkellä lähinnä odotan lääkärikäyntiä ja sitä, että jokin ratkaisu tulisi unensaantiin. Nyt ei ole varsinaisia uniongelmia, mutta parempi ne on kitkeä pitkältäkin ajalta.

Tällä hetkellä puheen käsittely on jäänyt vähemmälle. Kieltämättä pientä lannistusta ilmassa. Jatkan huomisesta alkaen tutkiskelua ja selvittelyä. Pahoittelen jo itsellenikin, etten ole saanut sitä aikaiseksi viime aikoina. Tuntuu ajoittain, että änkytys itsessään on täysin turha asia, vaikka tiedostan, että se on suhteellisen suuri osa osa luonnettani, ajattelutapaani ja pitkälti ominaisuuksianikin. Joissakin tutkimuksissahan on todettu, että kielellinen puoli on änkyttäjän aivoissa yllättäen vahvempi kuin nk. normaalisti puhuvilla.

Jatkan eteenpäin, pusken lumihangessa. Lunta kyllä on nyt melko vähän.

Hyvä tosin, ettei se tunge puntista sisään.


24.1.14

Postaus 15: Hanskat hukassa, homma kynsikkäissä

Samana päivänä kun sain viisi tuntia laadukasta unta enkä ollut tippaakaan väsynyt aamulla, kadotin hanskani bussiin. Haen ne ensi viikolla löytötavaratoimistosta, jos vaikka kukaan ei olisi ryövännyt niitä.

Änkytys on ollut pahaa, mutta olen välittänyt siitä yllättävän vähän. Olo on tietyssä mielessä epäsosiaalinen. Ei erityisesti tee mieli kommunikoida puheitse, vaikka haluankin hengata.

Aika varattu terveydenhoitajalle ja sitä kautta piakkoin lekurille. Kokeilen nollata unirytmin melatoniinilla ja siten aloittaa stressinhoidon alusta. To-do-listat ja kalenterin käyttö ovat auttaneet elämänsietoa merkittävästi. Toiveikas olo.

Nyt viime aikoina on tullut ajateltua puhetekniikoita ja änkytyksen olemusta. Änkytys ei leimaa minua, ja väitettä tukee se, että ihmiset eivät juuri koskaan reagoi negatiivisesti itse änkytykseen. Jos reagoivat, se on vain ymmärtämätön refleksi tai muu väärinkäsitys. En ole koskaan joutunut selittelemään änkytystäni, joten sinänsä on helpottavaa tietää, että voin olla avoimesti änkyttäjä ja ettei minun tarvitse peittää sitä puhetekniikoilla tai rooleilla, jos en halua.

Tämä arkiviikko näihin sanoihin. Röyh!

22.1.14

Postaus 14: Turhautumus

Miten nukutaan?

En ole nyt noin kahteen viikkoon nukkunut tarpeeksi. Jos nukahdan, herään keskellä yötä. En välttämättä herää kunnolla, että voisin vaikka lueskella, mutta tiedostan silti lähes läpi yön heräileväni. Aamulla olen niin väsynyt, että tekisi vain mieli jäädä kotiin. En tiedä, miten muka pärjään koulupäivän nukahtamatta.

Sisareni uskoo, että syy olisi ainakin osin stressinhallinnassa, mutta en osaa siitä sanoa. Olo on melko solmuinen. Tuntuu kuin rimpuilisin elämän ja väsymyksen välissä. On vaikea järkiintyä.

Lienee sanomattakin selvää, että puhe on äärimmäisen hankalaa tilassa, jossa ei välttämättä edes ymmärrä, kuka puhuu ja mitä sanotaan.

19.1.14

Postaus 13: Sadan vuoden änkytys

Tein eilen mielenkiintoisen havainnon. Kun en kiinnitä vähäisintäkään huomiota puheeseeni, änkytystä ei tule.

Toinen havainto on melko omalaatuinen. Jotkut änkyttäjät ovat tehneet änkytyksestään asian, joka yksinkertaisesti on osa heitä ja ylpeyden arvoista. Video: http://www.youtube.com/watch?v=RIChmjpIO-A

En tiedä, mitä sanoa tästä. Se on totta, että ihmisen arvo ei muutu änkytyksestä tai mistään muista ominaisuuksista. On hyvä omistaa posiitivinen asenne änkytystä kohtaan. Se ei kuitenkaan poista perimmäistä haittaa: änkytystä. Jos änkytys ei varsinaisesti vaikuta elämään tai jos on valmis rakentamaan elämänsä sen ympärille eikä seuraamaan nk. normaalisti puhuvien normeja, taktiikka on hyvä.

Itse kuitenkin olen ainakin toistaiseksi sillä kannalla, että vaikka änkytys saattaakin olla syvemmällä tajunnassa, se on silti hallittavissa. Tapansa kullakin, sanoisin. En osaa sanoa, miten paljon elämäni tulisi muuttumaan, mikäli en änkyttäisi tai jos se olisi hallinnassa, mutta luulen, että joiltakin osin se helpottuisi, toisilta taas rasittuisi.

Tänään sain kirjan Sadan vuoden yksinäisyys päätökseen. Nyt lähtee Valkoinen laiva.

16.1.14

Postaus 12: On se tappuraa

Änkytys on pahentunut viikon myötä. Toisaalta myös unimäärät ovat vähentyneet; jollei tunneissa, niin sitten laadussa. Aamulla herää joka päivä väsyneempänä. Kommunikointi ihmisten kanssa vaikeutuu, vaikka keskittyminen ei välttämättä ole koko ajan varsinaisesti puheessa. Välillä meinaa uupumuksesta vääntää itkua, mutta eteenpäin painetaan. Harkitsen melatoniinia.

Uniongelmien lisäksi ongelmaa lienee elintavoissa. Olen iltaisin liikaa tietokoneella ja katson kännykän näyttöä liikaa ennen nukkumaanmenoa. Asian on muututtava. Nälkää ei saisi olla liian pitkiä aikoja, se aiheuttaa turhaa väsymystä.

Tarvitsisin kyllä melkoisen tasaisen ja tarkkaan määritetyn elämäntyylin. Valitettavasti sellainen ei tähän hätään ole mahdollinen muuten kuin hitaan muutoksen kautta.


14.1.14

Postaus 11: Pää on raskas

Tällä hetkellä ei ole uutta sanottavaa. Alkuviikko on ollut vähäunista, mutta toisaalta melko tehokasta. Ei ole ollut erityisen huono olo henkisesti, vaikka uuvuttaakin melkoisesti. Tänään änkytys on ollut aivan hallitsematonta. Puhelihakset tuntuvat täysin veteliltä, eikä puheesta saa otetta. On vaikeaa. Huomenna toivottavasti helpompaa.

Maanantaina kävin astangajoogassa. Se helpotti sekä fyysistä että henkistä jännitystä, ainakin jonkin verran. Nyt lihakset ovat kipeät.

Englannin tenttipaketti näyttää mahdolliselta. Ei tule olemaan suuria vaikeuksia.

Menen valmistautumaan nukkumaan.

10.1.14

Postaus 10: Viikko pulkassa

Tämä arkiviikko on nyt hoidettu, mutta änkytys oli tänään erityisen pahaa. Johtui todennäköisesti valtavasta väsymyksestä. Unirytmi kyllä taitaa olla jo parempaan päin, mutta olo ei ollenkaan parempi. Tästä sitä noustaan.

Aloitan joogan uudelleen. Jos se ei rauhoita, niin ei sitten mikään. Olen nyt turhan väsynyt, en ala filosofoida aihetta enempää.

Arjessa on todella hankala tehdä änkytykselle paljoakaan, pääosin väsyneisyyden vuoksi. Väsyneisyys luo hermostuneisuutta, ja hermostuneisuus vie huomion puheeseen, ja huomio puheessa väsyneenä ja hermostuneena tekee änkytystä. Vaikka nukun, herään väsyneenä. Taitaa tosiaan olla kysymys vieläkin rytmistä, joka saisi luvan asettua pikku hiljaa.


Englannin ja espanjan kirjoitukset tulossa. Hermostuttaa, mutta pärjään kyllä.

8.1.14

Postaus 9: Arkea

Aloin kirjoittaa blogia lomalla, ja nyt on arki. Arki väsyttää, mutta ei lannista.

Unimäärät korreloivat negatiivisesti änkytysmäärien kanssa, eli mitä vähemmän unta, sitä enemmän änkytystä. Unirytmin selkeyttäminen auttaisi paljon. Se on juuri nyt tavoitteena (etenkin, koska loma tuhosi sen vaihteeksi kokonaan). Onneksi olen sen verran tottunut vähäunisuuteen, että unirytmin muuttaminen ei ole varsinaisesti vaikeata.

Koulunkäynti on ihmisten, sosiaalisen paineen ja melun määrän takia melkoisen rasittavaa. Kieltämättä se imee elämännesteitä. Tulossa ovat kirjoitukset, joista ei toistaiseksi ole pelkoja.

Tänään kokeilin vapaaehtoista änkytystä eli toisin sanoen "pomppupuhetta". Se tarkoittaa sanan ensimmäisten kirjainten tahallista toistamista. Silloin keskittyy sanan alkuun, jossa jumiutuminen useimmiten tapautuu, ja se nollaa lihaspaineen. Änkytys vähenee huomattavasti. Sosiaaliset tilanteet luovat kuitenkin tekniikasta huolimatta painetta.

Tänään on hyvä fiilis.

6.1.14

Postaus 8: Pieni asia

Änkytys on pieni asia, ja minun voimani valtavat.

Eteenpäin, sanoi änkyttäjä asfaltilla.

Frank Zappa - Civilization Phaze III

5.1.14

Postaus 7: On tua ny melko pimee keli

Tänään oli joitakin yrityksiä hidastaa puhetta, mutta varsinaisia tekniikoita ei tullut käytettyä. Ne tuntuvat tosiaan olevan kiven alla, tai ainakin käytännön ulottumattomissa. Tarvitsen paljon aikaa tämän kanssa, ja yritän paukuttaa sitä päähäni. Toista perässä, arvon papukaija:

Tarvitset aikaa.
tarvitset aikaa.
tarvitset aikaa
tarvitset
aikaa
tarvitset AIKAA.

Änkytys ja sen hoito ovat ennen kaikkea kiinni siitä, miten paljon tunteet vaikuttavat harjoitteluun. Toisin sanoen mitä enemmän ahdistusta, vihaa, yli-innokkuutta, turhautumusta ja muita ääripäisiä tuntemuksia pääsee valloilleen, sitä huonommin saa otteen rutiinista ja muutoksesta. Get a grip, boy.

Oma asenne ei ole vain asenne. Sen taustalla on pitkälti itsetunto ja muita asioita, jotka hidastavat etenemistä. Niitä ei parane ohittaa, vaan tulee oppia tuntemaan rajansa ja venyttämään niitä. Mukavuusalueelta on helpompi lähteä seikkailulle, kun tietää, missä menee mukavuuden raja. Mukavuusalue on lopulta melko harmaa vyöhyke, joka päättyy suunnilleen siihen, mistä enemmän tai vähemmän tarpeeton ahdistusrintama alkaa.
alkaa.
aIkaa.
aikaa.

3.1.14

Postaus 6: Plop, toiseen suuntaan

Tämä päivä lähti käyntiin kuuden porukalla sushiravintolassa. Tekniikankäytön määrä noin nolla. Taitaa olla aika nöyrtyä ja alkaa harjoitella tekniikoita vähitellen itsekseen. Lienee virhe hypätä päätä pahkaa soveltamaan, jos ei käytäntökään ole hallussa.

Huomiseksi koetan jotenkin psyykata itseäni ottamaan päivittäiseksi rutiiniksi harjoitella 15 minuuttia puhetta, eikä mitään muttia. Siitä ei kerta kaikkiaan luisteta.

Tänään ei ole voimia kirjoittaa laveammin. Menen parantelemaan pikkuflunssaa.


(Tekemiset tänään
Taitaa olla täysin tarpeetonta raportoida päivän tekemisiä tähän tapaan, jos ne eivät juurikaan muutu postauksesta toiseen. Jätän siis tästedes raportoimatta.

Poistin myös ölinänapit postausten alareunasta.)

2.1.14

Postaus 5: Mitä ihmettä tapahtuu

Nyt kieltämättä kyrsii ja ihmetyttää. Päivän änkytyssaldo taisi olla enemmän kuin selkeän pajatuksen tulos. Puhe on tuntunut todella tukkoiselta, olo on uupunut. Huomenna taipale jatkuu.

Olen nyt varma, että mitä enemmän puheeseen keskittyy, sitä vaikeammaksi se muuttuu. Sen sijaan tuli huomattua tänään ja eilen, että jos ajattelee asiaa, josta puhuu, puhe selkenee ainakin siksi aikaa. Ehkä se, että ajatus on muualla kuin puheentuotossa, tekee jo paljon.

Joskus ajattelee, että mitä jos tekniikat ovatkin vain itsepetosta ja lopulta huijausta? Että änkytys olisikin tarkoitus olla juuri minulla, että sen täytyy olla ja pysyä? Jotenkin välillä tuntuu, että ongelma ei ole motoriikassa, vaan asenteessa ja luonteessa. Tulisi hyväksyä paremmin oma änkytyksensä, päivittäin. Ei se helppoa ole, saakeli soikoon (edit: ai niin, se vihaton tammikuu). Mietin asiaa pari päivää.



Tekemiset tänään
LotR: Ei edistynyt
Harjoitukset: 2
Kiro**ut: reilusti
Typot yht.: 1

1.1.14

Postaus 4: Rennompi päivä

Tänäänkään en ajatellut puhetekniikoita. Erona edelliseen oli kuitenkin se, että puhe oli kaikesta huolimatta rennompaa, vaikka en edes meditoinut. Ehkä keskittyminen ja puheen jännittäminen tekee puheesta ylipäätään vaikeampaa. En uskalla nyt tähän hätään sanoa, tulisiko tekniikoiden vaikuttaa nimenomaan alitajunnassa vai tiedostaen. Aika näyttää. Huomenna teen varsinaisia harjoituksia.

Ei varsinaista sanottavaa tunteista tai fiiliksistä. Matka jatkuu.


Tekemiset tänään
LotR: Ei edistynyt
Harjoitukset: 0-1
Kiro**ut: muutamia!
Typot yht.: 1

Postaus 3: Vuodesta seuraavaan, ojasta allikkoon

Tänään ei kerta kaikkiaan sujunut, ei puhe eikä meditaatio. Puhetekniikat eivät yksinkertaisesti lähteneet käyntiin sosiaalisissa tilanteissa, enkä ollut kovinkaan rento. Taisin keskittyä liikaa puheeseen. Prosessi lienee paljon monimutkaisempi ja hitaampi kuin olin kuvitellut. Taidan vetää loppuillan ajattelematta koko asiaa.

Heräsin aamulla noin kello 11 ja koomasin suunnilleen tunnin. Sen jälkeen koetin meditoida, mutta silmät eivät kerta kaikkiaan pysyneet auki eikä keskittyminen hengityksessä. Toivo ei ole vielä mennyttä, mutta unirytmiä voisi lähteä pikku hiljaa korjailemaan.

Tavallaan odotan pelolla koulujen alkamista. Odotan koulutovereita ja antoisia kursseja, mutta stressi kaiken ohella ei innosta. Tavallaan tekisi mieli ottaa kokonaan vapaata koulusta ja saada paljon tilaa änkytykselle ja elämän tasapainottamiselle. Olen enemmän tai vähemmän tunnetusti stressaava ihminen, joten se olisi ensimmäisenä prioriteettina saada haltuun. Jottei kaikesta tulisi liian puulta maistuvaa suoritusta ja itseruoskintaa, yritän ensi vuonna ottaa itselleni tilaa kaikelle tälle.

Olen änkytyksen suhteen paljon pelokkaampi kuin olen antanut itsellenikään ymmärtää. Saatan tietämättäni tai tahtomattani vältellä tilanteita, joissa tulisi kommunikoida puheen välityksellä. Änkytyksen pelkoni on paljon suurempi kuin itse änkytys. Pureudutaan siis siihen.


Ja hyvää uutta vuotta! Olkoon kommunikaationne selkeää, ymmärtäväisyytenne suurta ja vihanne visusti otteessa ja hallinnassa. Hervanta siirtyy 2014-moodiin.

 
Tekemiset tänään
LotR: Ei edistynyt
Harjoitukset: 2-3 kpl
Kiro**ut: muutamia!
Typot: (EN GARDE!)